12.5.2017

No ne on niitä arjen pieniä hetkiä!


Olen Jaana Torn, olen se toinen tämän hienon kampanjan tekijöistä. Taustaltani olen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilainen ja työskennellyt hoitoalalla useamman vuoden. Perheeseeni kuuluvat puoliso, neljä ihanaa lasta ja pari kissaa. Tasapainoilen tällä hetkellä sosionomiopintojen, työelämän ja lapsiperheen arjen välillä ja se onkin melkoista surffausta!




Voisinko minä elämässä erilaisiin asioihin kompastellut, vanhemmuuden kuuluisissa ruuhkavuosissa pyristelevä nainen oppia nauttimaan pienistä arjen hetkistä enemmän ja oikeasti hiljentää välillä?

Positiivinen elämän asenne. Hymyile. Herää hyvin levätyn yön jälkeen, rauhassa venytellen.  Anna hetki aikaa itsellesi. Pysähdy ja nauti.

Näitä kyseisiä asioita olen niin usein itsekin erilaisilta sivustoilta lukenut. Tämän opinnäytetyömme ideaseminaarissa olijatkin virnistivät kuullessaan aiheemme taustalla olevan positiivisen psykologian. Aluksi oma mielikuvanikin oli sellainen, jossa yltiöpositiiviset ja äärimmilleen viritetyt ihmiset ovat aktiivisia kaikilla elämänalueilla, tuoden auringonvalon jokaiselle ympärillään olevalle. Usein pohdinkin mistä ihmeestä se kaikki energia tulee?
Minä en joogaa. Aivan liian harvoin venyttelen ja toisinaan liikuntakin jää kiireen takia väliin. Eikä aina ole niin kiirekään, olen vain niin väsynyt päivän jälkeen, että pötkötän ennemmin viltin alla lempisarjaani katsellen. Aivan liian usein hiivin lapsilta salaa karkkikätkölle.. Ei ehkä kaikkein terveellisin ja suositelluin tapa palautua, mutta toisinaan toimivin.

No ne on niitä arjen pieniä hetkiä!

Hyvän ystävän kanssa lenkkeillessä tai metsässä kävellessä mieli lepää ja hiljaisuus on suorastaan huumaavaa. Lapset toivat hoitopaikalla tehtyjä piirroksiaan minulle, oli ollut ikävä äitiä. Illalla teimme ruokaa ja kävimme yhdessä leikkipuistossa. Saimme nukuttua pitkästä aikaa koko yön. Heräsin ennen muita ja nautin aamukahvin rauhassa.Tämän jälkeen olin valmis herättämään lapset uuteen päivään hyväntuulisena ja kohtaamaan työkaverit sekä asiakkaat levollisena ja iloisena.

Osaanhan minä nähdä ne positiiviset ja iloa tuottavat asiat!

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevänä teen työtä muiden hyvinvoinnin eteen. Kotona on perhe huolehdittavana ja jossain välissä olisi ihana tavata ystäviäkin. Suorittaminen ja kiire seuraavat liian usein mukana kotiin. Luovat ja loistavat ideat saattavat iskeä, vaikka keskellä yötä. Varsinkin silloin, kun olen valtavan innostunut jostakin projektista, työn ja vapaa-ajan rajat menevät herkästi sekaisin. Tämän tiedostaminen ja omien stressioireiden tunnistaminen riittävän ajoissa, auttavat minua hiljentämään ja lepäämään ajoissa. 

Työyhteisössä toisten ihmisten osaamisen ja tekemisen arvostaminen on tärkeää. Hyvin hoidetusta työtehtävästä voi antaa positiivista palautetta tai mönkään menneestä tilanteesta selvitään yhdessä keskustellen. Mikäli työpaikalla ei ole säännöllistä mahdollisuutta työnohjaukseen, voi työkavereiden kanssa omassa porukassa käydä tilanteita läpi. Niitä ei pidä kantaa mukana. Työyhteisössä on yhtä lailla mukana esimies, jonka työtä helpottaa huomattavasti työyhteisö, joka tavoittelee samoja tavoitteita ja puhaltaa yhteen hiileen. Toisinaan ollaan samassa ”uppoavassa laivassa”, toisinaan koetaan suurta työniloa ja onnistumisia. Yhteinen huumori pitää sopivan rennon fiiliksen yllä. 😊

Me vietämme elämästämme ison osan työpaikoilla ja elämä heittää meidän jokaisen eteen erilaisia haasteita. Ollaan siis myötätuntoisia toisiamme kohtaan, työssä olemisen ei tarvitse olla pelkkää selviytymistä päivästä toiseen.

Halaa ja rakasta. Hymyile ja naura. Ole läsnä. Pidä itsestäsi ja läheisistäsi huolta! Ei se sen ihmeellisempää ole. 


Lopuksi haluan vielä kiittää Terhiä. Meillä on ollut riemunhyppyjä ja naurua, turhautumista, paniikkia, ehkä kauhua 😊 Elämäniloa ja innostusta. Olen ylpeä sinusta ja on ollut upeaa tehdä yhteistyötä juuri sinun kanssa. Aivan mieletön energia ja positiivinen elämän asenne! Kiitos! 





Ei kommentteja: